Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) 12. täysistunto käynnistyy 3. helmikuuta Manchesterissä. Paneelin on määrä hyväksyä istunnossaan liiketoiminta ja luonto -arviointiraportti.
Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltava uusi eurooppalainen metsäalan kumppanuushanke etenee. Kumppanuuteen liittyvä lopullinen rahoitussopimus (Grant Agreement) on tarkoitus allekirjoittaa toukokuun 2026 loppuun mennessä. Ensimmäisen tutkimushankehaun odotetaan avautuvan syksyllä 2026.
Valtioneuvosto hyväksyi vuosittain annettavan asetuksen, jolla säädetään muun muassa uusien ympäristösitoumusten- ja sopimusten antamisesta sekä peltoalan hyväksymisestä korvauskelpoiseksi.
Luonnonvarakeskuksesta annettua lakia ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi, jotta ne vastaisivat paremmin Luonnonvarakeskuksen tarpeita ja nykyistä toimintaa. Ehdotus lakimuutoksista oli lausunnolla 6.3. – 17.4.2025.
Valtiovarainministeriössä valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on lähetetty lausunnoille tänään 2. helmikuuta. Esityksen liitelakina ovat myös maa- ja metsätalousministeriössä uudistettavan saaristolain säännökset, jotka koskettavat saaristoisia hyvinvointialueita.
Suomi hakee näkyvyyttä ja uusia vientiavauksia Intergastra -messuilla Stuttgartissa 7.-11. helmikuuta. Messuosallistuminen tukee hallituksen tavoitetta kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Mukana on 16 yritystä sekä Helsingin yliopisto, jonka maisteriohjelmaa MMM rahoittaa.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva arvioi kansalaisjärjestöjen valmiuksia hakea ja hyödyntää EU-hankerahoitusta oikeusministeriön pyynnöstä. Motiva on julkaissut arvioinnista luonnoksen, jonka mukaan EU:n maaseuturahoitusta on hyödynnetty erittäin laajasti ja tasapainoisesti maaseudulla. Oikeusministeriö pyytää luonnoksesta palautetta arvioinnin syventämiseksi 25.2. mennessä.
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen elintarvikeviennin ja kansainvälistymisen julkisesta rahoituksesta vuosina 2020–2025. Tarkastelu kokoaa keskeiset rahoituslähteet ja antaa suosituksia vientitavoitteiden tukemiseksi.
"Kestävästä ruuantuotannosta puhuttaessa harvoin keskusteluun nousee eläin, joka on kulkenut ihmisen rinnalla tuhansia vuosia – vuohi. Sitäkin harvemmin puhutaan kilinlihasta, joka Suomessa on jäänyt lähes täysin varjoon, vaikka se voisi olla vastaus moneen kestävyyshaasteeseen", Tarleena Saarela kirjoittaa blogissaan.
Tammikuussa Helsingissä järjestetty sienialan ammattilaistapahtuma kokosi asiantuntijat pohtimaan, voisiko Suomi nousta sienitalouden suurmaaksi. Keskusteluissa nousi esiin ruokakulttuurin, metsien monikäytön, keruutoiminnan, viennin ja uusien materiaalien mahdollisuudet.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.