Biotaloudessa on globaali buumi. Olemme Suomessa ja EU:ssa olleet biotalouden edelläkävijöitä. Nyt mm. Yhdysvallat, Intia ja Kiina kehittävät aktiivisesti biotalouksiaan ja pyrkivät kasvattamaan kansainvälistä merkitystään biotaloudessa.  

Globaali kehitys haastaakin meidät pohtimaan, miten ja missä pystymme olemaan edelläkävijä myös tulevaisuudessa ja mikä on suhteellinen kilpailuetumme globaaleilla markkinoilla. Moniin globaaleihin toimijoihin verrattuna bioresurssimme on verrattain rajallinen ja työvoimasta on niukkuutta. Haaste on kuitenkin aina mahdollisuus. Niukkuus edellyttää resurssitehokkuutta, joka samalla pienentää luontojalanjälkeämme. Luontojalanjäljen pienentämiseksi ja luontokädenjäljen vahvistamiseksi tarvitsemme ekoteknologisia ratkaisuja.

Biotaloudella on siis tärkeä rooli vihreässä siirtymässä, johon kuuluvat resurssi- ja materiaalitehokkuutta tukevan kiertotalouden lisäksi siirtyminen fossiilisista poltto- ja raaka-aineista uusiutuviin. Vastineena maailmalla yleistyville pienjalostamoille Suomen isot biojalostamot mahdollistavat resurssi- ja materiaalitehokkuuden sekä taloudellisesti kannattavan raaka-ainevirran eri jakeista laajan kirjon arvonlisätuotteisiin.

Sivutuotteena kehittyvät ja omassa toiminnassa koeponnistetut koneet, laitteet ja palvelut tulevat olemaan kasvavassa määrin osa biotaloutta ja tarjoavat myös vientimahdollisuuksia. Teknologian ja palveluiden tarjoaminen muihin maihin edellyttää kohdemaiden olosuhteiden ja toimintaympäristön tuntemusta. Koska koneet ja laitteet tulevat olemaan merkittävässä roolissa biotaloudessa, perinteinen klusteriajattelu vahvistuu. Koko klusterin tarkastelu kytkee biotalouden aiempaa paremmin osaksi vihreää siirtymää ja ilmastopolitiikkaa. Tästä uusimpana esimerkkinä ovat biogeenisen hiilen talteenotto jalostusprosesseissa ja hyödyntäminen esimerkiksi liikennepolttoaineiden tuotannossa.

Suomessa, kuten koko EUssakin, on alueiden välisiä eroja bioresursseissa ja muissa mahdollisuuksissa. Innovaatiokehityksen tasapainottamiseksi EU:n alueella, komissio haluaa edistää alueellisia innovaatiolaaksoja sekä niiden verkottumista ja on jo tehnyt erillisiä valmisteluja erityisesti biotalouden ja ruokasektorin innovaatiolaakson osalta.  Suomessa kehitettävät alueelliset biotalouden toimenpidesuunnitelmat ovat tässä erinomainen lähtökohta.

On hienoa, että lähimmät naapurimme Viro ja Ruotsi ovat myös laatimassa biotalousstrategioitaan ja tiekarttojaan. Alueellisten biotalouksien kehittämisyhteistyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös vaikuttamiseen EU:ssa. 

Tuula Packalen on maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö.