Nyt lausunnoilla oleva ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista sisältää kaiken kaikkiaan paljon sellaisia uudistuksia, jotka puuttuvat voimassa olevasta eläinsuojelulaista. Niiden avulla lakia selkeästi modernisoidaan tähän päivään. Kun ehdotusta verrataan muutama viikko sitten julkaistuun Ruotsin eläinsuojelulakiehdotukseen, voidaan todeta, että ne ovat monessa kohdin varsin samoilla linjoilla. Julkisuudessa käydyssä keskustelussa unohdetaan helposti katsoa lakiehdotusta kokonaisuutena ja samalla pimentoon jää tärkeitä parannuksia, joita on toivottu jo vuosikymmeniä.

Suomi sisällyttäisi niin sanotut positiivilistat lainsäädäntöön yhtenä ensimmäisistä Euroopan maista. Kattavalla listauksella säädettäisiin jatkossa niistä eläinlajeista, joita ylipäätään on hyväksyttävää pitää tuotantoeläimenä, seura- ja harrastuseläimenä tai sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyissä. Listoille otettaisiin vain sellaisia eläinlajeja, joille voidaan saatavilla olevan tiedon mukaan taata asialliset olosuhteet. Lakiehdotukseen sisältyy myös villieläinten esityskäytön rajoituksia. Näin ollen paitsi delfiinien ja merileijonien, myös muiden villieläinten käyttö sirkus- ja muissa viihteellisissä esityksissä olisi jatkossa kiellettyä. Eläintarhaeläimiäkin saisi käyttää esityksissä vain silloin kun yleisölle esitetään eläimen hoitoon liittyviä opetettuja taitoja.

Löytöeläinten osalta ehdotukseen sisältyy uutena maakunnan velvollisuus järjestää eläinten kuljetus löytöpaikalta eläinhoitolaan. Näin varmistettaisiin, että kiinni saatu löytöeläin saadaan toimitettua turvaan hoitolaan niissäkin tilanteissa, joissa eläimen kiinni ottaneella ei ole mahdollisuutta eläintä sinne kuljettaa. Eläinjalostusta koskevaa pykälää on pyritty selkeyttämään siten, että selkeitä hyvinvointihaittoja aiheuttavaan jalostukseen voitaisiin jatkossa puuttua nykyistä tehokkaammin. Eläinten hoitoon ja käsittelyyn tarkoitettujen välineiden, laitteiden ja aineiden valmistajille, maahantuojille, myyjille ja muille luovuttajille säädettäisiin velvollisuus varmistaa tuotteidensa turvallisuus eläimille. Koirien sähköpantojen maahantuonti, valmistus, luovutus, käyttö ja hallussapito kiellettäisiin.

Luonnonvaraisia eläimiäkään ei ole unohdettu. Jatkossa maakunnan tulisi järjestää ainakin eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten lopetus. Eläinten pidempiaikainen hoito keskitettäisiin tahoille, joilla on riittävä osaaminen ja tilat sen järjestämiseksi. Eläinten hyvinvoinnin valvontaa pyrittäisiin tehostamaan. Siihen liittyisi muun muassa kameravalvonnan mahdollistaminen teurastamoissa. Merkittävää on myös se, että jatkossa maakuntien olisi järjestettävä päivystys eläinten hyvinvoinnin valvontaan myös virka-ajan ulkopuolella.

Eläinten hyvinvoinnista pitääkin käydä keskustelua

Ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista on parhaillaan lausuntokierroksella. Sitä on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä ensin työ- ja ohjausryhmän ohjaamana ja sen jälkeen virkamiestyönä. Nyt ollaan vaiheessa, jossa kuka tahansa voi antaa lausunnon ja tehdä ehdotuksia sen parantamiseksi. Odotamme saavamme ehdotuksesta satoja lausuntoja, onhan kyseessä varsin merkittävä lakiuudistus.

Voimassa oleva eläinsuojelulaki tuli voimaan vuonna 1996 ja se on monin paikoin jäänyt ajastaan jälkeen. Eläinsuojelulain tulisi kuvastaa yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevaa tahtotilaa siitä, miten eläimiä tulisi pitää ja kohdella. Eläinten hyvinvoinnista käytävä keskustelu on lisääntynyt hurjasti siitä, mitä se oli parikymmentä vuotta sitten. Eläinten hyvinvointitiede on myös kehittynyt isoin askelin noista päivistä ja nykyään tiedetään paljon enemmän siitä, mitkä asiat eläimen hyvinvointiin vaikuttavat.

Lisääntyneen tiedon myötä esimerkiksi eläimille olennaisten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden mahdollistaminen on kirjattu uutena lakiehdotuksen keskeisiin vaatimuksiin. Tietyissä eläinten pitomuodoissa eläimen liikkumista rajoitetaan tiukasti eikä eläimellä ole kytkettynä tai häkissä ollessaan juurikaan mahdollisuutta toteuttaa esimerkiksi sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä tarpeitaan. Siksi uudistuksessa on otettava kantaa siihen, säädetäänkö lakiin näitä pitomuotoja koskevia poikkeussäännöksiä vai ei. Nyt näitä poikkeuksia on lakiehdotukseen kirjattu, toki osa näistä poistuisi siirtymäaikojen puitteissa.

Lausunnoilla olevan ehdotuksen mukaan tiineytyshäkeistä luovuttaisiin 15 vuoden siirtymäajalla. Hevosten ja esimerkiksi sonnien jatkuvasta kytkettynä pidosta luovuttaisiin lyhyemmällä viiden vuoden siirtymäajalla. Ehdotukseen ei sisälly porsitushäkkien kieltoa eikä takarajaa parsinavetoista luopumiselle. Investointitukia ei kuitenkaan ole tarkoitus enää myöntää uusien parsinavetoiden rakentamiseen tai vanhojen laajentamiseen. Viime vuosina rakennetut uudet navetat ovat poikkeuksetta olleet pihatoita ja parsinavetoista tultaneen pitkälti luopumaan kasvavien tilakokojen myötä.

Lausuntokierroksen päätyttyä käymme saadut lausunnot tarkkaan läpi ja pohdimme, millaisia muutoksia ehdotukseen olisi vielä tehtävä ennen kuin se viedään eduskunnan käsittelyyn. Käynnissä olevalta lausuntokierrokselta saadaan varmasti monia sellaisia ajatuksia, joiden myötä lakiehdotusta vielä hiotaan ja parannetaan. Nyt on siis aika vaikuttaa!

Tiina Pullola

eläinlääkintöylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö

Lakiehdotuksesta voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 28.2.2018 mennessä.
Lisätietoa lakiehdotuksesta (PPT-tiedosto)