Kävin kolmen päivän aikana Riadissa, Berliinissä ja Roomassa. Saattaa vaikuttaa tehokkaalta, mutta todellisuudessa istuin läppärini edessä tutuissa maisemissa. Viikon jälkeen tunnelma yksi asia oli erityisen selvä. 
Korona-aika on opettanut arvostamaan entistäkin enemmän henkilökohtaisen kanssakäymisen arvoa.  Nopeatkin tapaamiset ja kuulumisten vaihto käytävässä tai tilaisuus tutustua vastapuolen edustajiin päivällispöydässä voivat edistää asioita vähintään yhtä paljon kuin kokoushuoneiden keskustelut. 

Odotukset kansainväliselle vuodelle 2021 ovat kuitenkin korkealla. 2021 on MMM:n kansainvälisen työn supervuosi. Tuleville ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden globaalikokouksille on asetettu isoja odotuksia. Kauppapolitiikan suunnalla jää nähtäväksi, löydetäänkö uutta suuntaa.
Ajankohtaisimmin koko hallinnonalamme nostaa maailmannäyttämölle kuitenkin YK:n pääsihteerin ruokajärjestelmien huippukokous syyskuussa. Valtionpäämiesten kokouksella pyritään viitoittamaan ruokajärjestelmien kehittämistä kestävämpään suuntaan, jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkimiseen saataisiin vauhtia.

Ruokajärjestelmä ei ole vain ketju maatilalta ruokapöytään, siihen kuuluvat kaikki tuotantoon, kuluttamiseen, jalostamiseen, toimeentuloon, resilienssiin, kotimaan ja ulkomaan kauppaan liittyvät tekijät, vaikutukset ympäristöön ja ekosysteemiin sekä maapallon laajuiset keskinäisvaikutukset.

Suomi on ottanut tosissaan YK-kokouksen vetoomuksen osallistavimmasta YK-kokouksesta – ja meidät on jo nyt nostettu esiin useita kertoja hyvänä esimerkkinä. Kansallisen vuoropuhelun pohjaksi kootaan Suomessa tehty arvokas työ ruokajärjestelmien toiminnan parantamiseksi ja kaikkia osapuolia keskusteluun kokoava dialogitilaisuus järjestetään 4. maaliskuuta.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana Suomi tuo ruokajärjestelmäkeskustelun myös Pohjoismaiden tasolle. Kalastus-, maatalous-, elintarvike- ja metsäalan ministerikokouksen keskusteluja Savonlinnassa juhannusviikolla rakennetaan ruokajärjestelmäteeman ympärille. 

Pohjoismaisella yhteistyöllä on ruoka-alalla vankka perinne, josta yksi todiste on vuosien työ pohjoismaisten ravitsemussuositusten kehittämiseksi. Pohjoismaisella tasolla on kehitetty kestävän biotalouden innovaatioita ja pohdittu yhdessä ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin.

Virtuaalikokoukseni Berliinissä oli kutsuttu koolle valmistelemaan ministerien julkilausumaa pandemian ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ruokaturvaan ja ruokajärjestelmiin. Kun tavanomaisissa kokouksissa valmistelu on hoidettu parin tunnin palaverilla kokouspaikalla, nyt tuloksena oli heikosti hallittu yhdeksän tunnin kokous. Virtuaalityöllä on paljon etuja, mutta globaalikokouksissa myös sen kääntöpuolet näkyvät.

Kansainvälisessä työssä ensimmäinen tavoite on hajottaa koronapilvet, ilman sitä moni tärkeä tapaaminen jää toteutumatta tai laimenee videoviestinnäksi. Helmikuun alussa sumupilviä on yhä näkyvissä. Ne haittaavat näkyvyyttä, mutta eivät aseta kyseenalaiseksi tavoitteita. Koronasumun haihduttua työn tavoite kestävän tulevaisuuden hyväksi näkyy entistäkin kirkkaampana.

Kirjoittaja työskentelee kansainvälisten asioiden johtajana maa- ja metsätalousministeriössä.