Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Kehittää vai kehittyä

Markku Himanen Julkaisupäivä 13.12.2021 9.38 Blogit MMM

Miten maatalousyrittäjien menestyminen varmistetaan? Entä miten käytössä oleva osaaminen pidetään alalla, vaikka osaajista on kova kysyntä, eikä toimiala kykene palkkakilpailuun? Vastaus on mielestäni maatalouden ja maaseudun elinkeinojen kiinnostavuus ja merkityksellisyys. Menestyminen perustuu ensinnäkin korkeatasoiseen, ajantasaiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen. Toiseksi menestystä voivat tuoda uudet innovaatiot, joiden avulla uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi. Näissä asioissa kehittymällä tilat voivat menestyä.

Maatalouden kehittämiseen panostetaan Suomessa ja tiloille on esimerkiksi tarjolla runsaasti neuvontapalveluja. Erityisesti EU on tuonut kehittämistoimintaan uuden loikkari-vaihteen. Maatalouden elinkeinoneuvontajärjestöille myönnetään vuosittain viitisen miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionavustusta. Tämän lisäksi ProAgria -organisaatio on saavuttanut 75 %:n markkinaosuuden Neuvo-ohjelmassa ja neuvoo maatiloja useista aihealueista.

Elinkeinoneuvontajärjestöjen toiminta-ajatuksena on kehittää maatalous- ja maaseutuelinkeinoja. Tästä tullaankin siihen, kehittävätkö järjestöt maatilojen toimintaa siten, että niiden toiminta kehittyy. Maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan neuvontaopin apulaisprofessori kuvasi aikoinaan näiden kahden sanan merkittävää eroa siten, että auton pissapojan säiliötä voi täyttää kahdella tavalla. Yksinkertaistettuna säiliön voi täyttää joko siten, että se täyttyy tai siten, että se ei täyty. Samalla periaatteella voidaan myös neuvoa.

Neuvonta opastaa maatalousyrittäjää tekemään kehittämissuunnitelmia tai -laskelmia. Maatalousyrittäjä joko mapittaa suunnitelmat hyllyynsä, kun investointitukihakemus on lähetetty viranomaiselle, tai hän lähtee tavoitteellisesti toteuttamaan suunnitelmaansa ja suunnistamaan askel askeleelta kohti asetettuja tavoitteita. Ensimmäisessä vaihtoehdossa on kyse kehittämissuunnitelmasta, jälkimmäisessä kehittymissuunnitelmasta. Kehittäminen ei siis yksinään riitä, jollei kehitytä. Kehittyminen pitää vielä varmistaa seuraamalla tehtyjen toimien vaikutuksia ja vaikuttavuutta.

Suomalaisen maatalouden verkostoitumisen ja yhteistyön kehittymisen saralla ilahduttava askel on vuonna 2020 perustettu AgriHubi. Tämä osaamisverkosto tekee mielestäni äärimmäisen arvokasta työtä, kun se lisää kaikkien tiedonsiirtäjien eli koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyötä. Olen tähän asti seurannut vähän - enkä niin vähänkään - kateellisena metsäalan kaikkien toimijoiden, myös teollisuuden ja muiden alan yritysten keskinäistä yhteistyötä, josta maatalouden sektorilla on tähän asti vain haaveiltu.

Nyt kun ilokseni olemme saaneet AgriHubi-pöytään myös koulutuksen, haastan maatalousalan koulutusta uudistumaan siten, että markkinalähtöisyys tulisi paremmin mukaan opetussuunnitelmiin aina toisesta asteesta alkaen. Ministeriö on opetussuunnitelmien muutosehdotuksia koskevissa lausunnoissaan jo pitkään ihmetellyt sitä, että käsitteet markkinat, markkinaosaaminen sekä ylipäätään markkinalähtöisyys ovat suunnitelmista puuttuneet lähes kokonaan (markkinointiosaaminen kyllä mainitaan). Tukisidonnaisuus on edelleen maataloudessamme suurta, mutta kyllä hyvällä johtamisella sekä markkinaosaamisella maatalousyrittäjä pystyy kaikissa tuotantosuunnissa saamaan työpanokselleen ja sijoittamalleen pääomalle yleistä tavoitetta paremman ansion sekä koron.

Kirjoittaja on neuvontajärjestöjen kanssa viidellä vuosikymmenellä neuvotteluja käynyt neuvotteleva virkamies Markku Himanen.

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.