Jochen Fries kirjoittaa blogissaan ruokaviennistä ja suomalaisen ruuan vahvuuksista.

"Maaseutu voisi siis koostua usean kokoluokan ja suunnan edustajista, jotka hyödyttäisivät ja täydentäisivät toinen toisiaan ja huoltovarmuutta. Silloin olisimme yhdessä enemmän, muussa tapauksessa tulos voi olla päinvastoin", Pia Niemeläinen kirjoittaa blogissaan.

Paikallisyhteisöt ovat keskeinen voimavara monimutkaistenkin yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Kirjoituksessa johtava asiantuntija Laura Jänis nostaa esiin paikallisen kehittämisen mahdollisuudet ja yhteisölähtöisen toiminnan roolin osallisuuden, elinvoiman ja kestävyyden vahvistamisessa ja kysyy, hyödynnämmekö riittävästi alhaalta nousevia ratkaisuja.

Peruna on esimerkki kotimaisesta vahvuudesta, joka liittyy suoraan ruokaturvaan, omavaraisuuteen ja arjen ruokaan. Kirjoituksessaan Peruna-alan yhteistyöryhmän asiamies Kati Pohjanmaa nostaa esiin myös alkutuotannon arjen haasteita ja kysyy, tunnistammeko riittävän hyvin sen, mitä meillä jo on.

Blogissaan Mari Raininko nostaa esille luonnon monimuotoisuuden merkityksen ruokajärjestelmälle ja kuinka toimiala on tarttunut haasteeseen luontokadon pysäyttämiseksi.

Blogissaan Eveliina Sapattinen tarkastelee sitä, miten keskustelu lihankulutuksen vähentämisestä kääntyy usein puheeksi “vastuullisesta tuotannosta” – ja miten tämä rajaa jo etukäteen sitä, millainen muutos näyttäytyy mahdollisena.

Ismo Tuominen kirjoittaa blogissaan EU:n uudesta kilpailupoikkeuksesta, joka kannustaa ja tukee maataloustuotannon kestävyyttä.

"Ruokakeskustelua hallitsevat usein isot sanat: ilmastokriisi, ravitsemussuositukset, planetaariset rajat, huoltovarmuus. Arjessa ruoka on kuitenkin jotain aivan muuta. Se on lounas työkaverin kanssa, nopea kokouskahvi sämpylän kera, leivos teatteriesityksen väliajalla. Hetkiä, joissa harva meistä tekee “suuria päätöksiä” vaan syö sitä, mitä on tarjolla. Terveys ja tulevaisuus rakentuvat tilanteissa, joissa valinta tapahtuu melkein huomaamatta."

Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila nostaa blogissaan esiin maaseudun kehittämishankkeiden laajan vaikutuksen ruokasektorin kilpailukykyyn ja maaseudun yritysten ja yhteisöjen elinvoimaan.

Ohjaavatko strategiset tavoitteet aidosti julkisia elintarvikehankintoja ja onko niiden toteutumisen seuranta riittävällä tasolla? Blogissaan Leena Viitaharju selvittää näkemyksiä ja yleistä tietämystä julkisten elintarvikehankintojen nykytilasta ja tulevaisuudesta erityisesti lähi- ja luomuruoan osalta.