Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Maatalousvalvonnan kehittämisellä halutaan vähentää byrokratiaa

Minna-Mari Kaila Julkaisupäivä 2.2.2021 10.24 Blogit MMM

Maataloustuotannon valvonnalla on useita tavoitteita. Valvonnalla muun muassa turvataan kansanterveyttä, eläinten ja kasvien terveyttä sekä eläinten hyvinvointia. Lisäksi tarkastetaan tukihakemusten oikeellisuutta, jotta varmistetaan EU:n ja kansallisten varojen käyttö sääntöjen mukaisesti ja tukien maksaminen viljelijöille oikein ja ajallaan.

Maataloustuotannon valvontaa kehitetään Ruokavirastossa ja maa- ja metsätalousministeriössä jatkuvasti. Työ on pitkäjänteistä ja tulosta syntyy vakaalla tahdilla. Vuonna 2017 laadittiin selvitys maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä.  Selvityshenkilöt antoivat 60 kehittämisehdotusta. Vuoden 2020 loppuun mennessä näistä on toteutettu kokonaan tai osittain yli 40 prosenttia.

Selvityksen laadinnassa kävi ilmi, että viljelijät eivät aina tienneet, mitä valvontaa tarkastajat tilalla kulloinkin suorittivat. Nykyisin tiloille annetaan useilla valvontakäynneillä tiedote siitä, mistä valvonnasta on kyse ja mitä tarkastetaan. Valvojien koulutuksissa tiedottamisen merkitystä on korostettu.

Maataloushallinnon tietojärjestelmien kehittäminen auttaa sekä viljelijöiden että valvojien työtä. Maataloustukien VIPU-palvelussa on jo pitkään ollut satoja tarkisteita ja hälytyksiä, jotka auttavat viljelijää vähentämään virheitä tukihakemuksen teossa. Nautarekisterin uudistus toteutuu tänä vuonna ja samalla nautarekisteriin lisätään tarkisteita. Viljelijöiden vahingossa tekemät virheet nautojen kirjauksissa vähentyvät myös sen jälkeen, kun nautojen sähköisten korvamerkkien ja uuden nautarekisterin myötä teurastamot voivat tehdä nautojen poistoilmoitukset. 

Mobiilisti kirjattavat tarkastushavainnot nopeuttavat valvonta-asiakirjojen käsittelyä. Esimerkiksi peltotuki-, eläintuki-, elintarvike- ja luomuvalvonnassa valvoja voi tilakäynnillä tallentaa havaintoja suoraan tietokantaan. Nämä uudistukset osaltaan edistävät sitä tavoitetta, että tilan tiedot ja tarkastushavainnot olisivat yhteen paikkaan tallentamisen jälkeen käytössä eri valvontaviranomaisilla. 

Valvontaselvityksen yksi tärkeimmistä ehdotuksista oli aiempaa useamman valvonnan tekeminen samalla tilakäynnillä. Yhdistämismahdollisuuksia nähtiin erityisesti kotieläintuotannon valvonnoissa. Ruokavirasto toteutti eläintilojen valvontojen yhdistämiskokeilun seitsemällä tilalla. Sekä tarkastajat että viljelijät kannattivat eri valvontojen tekemistä samalla käynnillä, mutta eivät selvityksessä ehdotetussa laajuudessa. Yhteenvetona todettiin, että eläinvalvontoja ei tässä vaiheessa nähdä tarkoituksenmukaiseksi yhdistää nykyistä enempää. Asiaa pohditaan uudelleen sen jälkeen kun selviää, uudistetaanko tulevaisuudessa valvonnan organisointia aluetasolla.

Useissa selvityksen ehdotuksissa oletettiin EU:n maatalouspolitiikan CAP:n uuden kauden alkavan vuonna 2021. EU-säädösten valmistuminen on kuitenkin viivästynyt, ja uusi kausi alkaa vasta vuonna 2023. Päätöksiä EU-säädöksistä odotetaan alkukesään mennessä, jonka jälkeen voidaan viimeistellä Suomen tukitoimenpiteet sisältävä CAP-suunnitelma. Se lähetetään sidosryhmille lausunnoille ja EU:n komission hyväksyttäväksi, sekä säädetään kansalliset lait ja asetukset. Koska valmistelu on vielä kesken, ei vielä tiedetä, voivatko jäsenmaat keventää tukien laiminlyöntien seuraamuksia ja missä määrin paikan päällä tehtäviä tukivalvontoja korvattaisiin satelliittivalvonnalla. On kuitenkin selvää, että valvontojen yksinkertaistaminen ei toteudu ilman tukiehtojen ja tukijärjestelmien virtaviivaistamista ja yksinkertaistamista. Tätäkin työtä tehdään hyvässä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Kirjoittaja on maa-  ja metsätalousministeriön ylijohtaja

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.