Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Merkittävä osa näistä sijaitsee veden äärellä. Vesi onkin suomalaisille tärkeä elementti, koska mehän asumme tuhansien järvien maassa. Toisinaan vedestä aiheutuu harmia, etenkin kun se on liian korkealla tai liian matalalla. 

Vesistöt voidaan jakaa säännösteltyihin ja säännöstelemättömiin. Säännöstelemätön järvi reagoi suoraan sateisiin, lumen sulamiseen ja kuivuuteen. Suuret paikalliset rankkasateet ja lumien sulaminen nostavat veden pintaa, kun taas kuivuus laskee sitä. Säännösteltyä järveä ja vesistöä voidaan jossain määrin hallita.

Suomessa on 240 säännöstelyhanketta, jotka koskevat yli 300 järveä. Noin kolmannes järvipinta-alasta on säännösteltyä. Säännöstelyllä pyritään ohjaamaan veden korkeutta. Säännöstely perustuu aina säännöstelylupaan, jota säännöstelystä vastaavan on noudatettava. Luvassa on esitetty erilaisia säännöstelyn rajoja. Esimerkiksi useisiin säännöstelylupiin sisältyy kevätkuoppa, jolla tarkoitetaan sitä, että veden pinta on lopputalvesta laskettava, jotta lumien sulamisvedet mahtuvat järveen aiheuttamatta tulvia. Kesällä on usein määrätty vedenkorkeuden vaihteluväli, jolla varmistetaan mm. mahdollisuus nauttia vesien virkistyskäytöstä. 

Säännöstelykään ei takaa suunnitelmien mukaista tasaista vedenpintaa. Tämä edellä mainittu kevätkuoppa on muodostunut toisinaan haastavaksi erityisesti eteläisemmän Suomen säännöstelyluvissa. Talven lumimäärät saattavat olla hyvin vähäisiä, jolloin lupamääräysten mukaiselle kevätkuopalle ei ole oikeaa tarvetta. Mikäli vedenpintaa on laskettu ohjeiden mukaisesti, on pinta jäänyt helposti normaalia matalammalle kesää vasten. Säännöstelylupien uusiminen on useassa kohteessa harkinnassa ja toisissa myös jo käynnissä. 

Noin kaksi viikkoa sitten (7.6.21) YLE kirjoitti, että vedenkorkeus Kymijoessa vaihtelee rajusti. Isot vesistöt ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. Kun yhdeltä latvalta tulee runsaasti vettä, jolloin alapuolella joudutaan juoksuttamaan paljon, saattaa toisessa latvassa olla vesi matalalla. Kymijoella tilanne oli kaikkinensa melko poikkeuksellinen, ja juoksutus oli jopa kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Suurissa vesistöissä eri säännöstelijät tekevät yhteistyötä ja ajantasainen vesitilanne on nähtävissä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä järjestelmästä. Normaalista poikkeavissa tilanteissa voi tuottaa haasteita saada aikaiseksi kaikkia ilahduttava vesitilanne, kuten Kymijoen tilanteessa.  

Kuivuus on harvinaista Suomessa, mutta viimeisin tilanne vuonna 2018 on vielä monella tuoreessa muistissa. Tällöin useammalla padon omistajalla oli vaikea tilanne. Säännöstelyluvan mukaan vettä olisi pitänyt juoksuttaa vähintään tietty määrä. Padon luukut saattoivat olla täysin auki, eikä siltikään vettä ollut juoksutettavaksi. Kuivuus koski niin vesistöjä kuin pohjavesiäkin. On arvioitu, että ilmastonmuutoksen myötä tällaiset ääri-ilmiöt lisääntyvät Suomessa.
Kuivuuden ohella myös rankkasateiden on arvioitu lisääntyvän. Suomi on melko alavaa ja vesistöissä virtaamat pääsääntöisesti rauhallisia. Paikallisen rankkasateen vaikutus on alavalla alueella erityisen suuri. Vesi voi nousta hetkessä yllättävänkin paljon ja laituri kastua. 

Suomi on tuhansien järvien ja onnellisten ihmisten maa. Meidän haasteemme vesimaailmassa ovat suhteellisen pieniä moniin muihin maihin verrattuna, ja onneksemme asiantuntevat ihmiset tekevät kovasti töitä taatakseen esimerkiksi hyvät säännöstelyratkaisut ja veden korkeudet, erityisesti näin kesälomien kynnyksellä. 

Eija Isomäki

Kirjoittaja on vesitalousasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä 

Lisätietoa säännöstelystä:

• vesi.fi
• ymparisto.fi