Elintarvikkeet eivät tule kauppojen hyllylle itsestään. Suomalainen ruokajärjestelmä työllistää yli 300 000 henkilöä. Työtunnit jokaisen leivän, jugurttipurkin, einespaketin, salaattiannoksen tai makkarapaketin osalta ovat mittavat. Jokainen ruokaketjun osa on tietenkin myös riippuvainen toisistaan: Elintarviketeollisuus on riippuvainen raaka-aineiden saatavuudesta ja kauppa samalla tavalla teollisuuden ja sieltä tulevien kuljetusten toimitusvarmuudesta.

Viime päivinä on ymmärrettävästi korostunut kansallisen huoltovarmuuden merkitys. Onneksi Suomessa olemme käytännössä aina luottaneet ruuantuotannossa itseemme. Omavaraisuusaste on edelleenkin korkea, noin 80 %. Eri raaka-aineiden osalta asteessa on toki eroja, ja omavaraisuusosuus on myös jonkin verran vaihdellut vuosien ja vuosikymmenten varrella. Peruselintarvikkeiden osalta omavaraisuus on kuitenkin haluttu aina pitää niin korkealla, että varmasti pärjäisimme myös poikkeustilanteissa. Olemme vakuuttuneita, että kaikki suomalaiset ovat tämän hetkisessä tilanteessa tästä äärimmäisen kiitollisia.

Kevät on uuteen kasvuun lähdön aikaa. Näin on upeassa suomalaisessa luonnossa, kotien puutarhoissa ja kaupunkien puistoissa. Suomalaisilla maatiloilla valmistaudutaan juuri nyt yhteen vuoden kiireisimmistä ajoista. Ensimmäisenä työ käynnistyy monissa sesonkituotteita tuottavissa kasvihuoneissa. Myös avomaan kasvisten ja viljanviljelyn osalta päätetään parhaillaan, mitä tänä vuonna istutetaan ja kylvetään maahan. Onkin syytä muistaa, että syyskesän ja syksyn sadonkorjuu on täysin riippuvainen siitä, mitä viljelijät nyt asiassa päättävät.

On aivan varmaa, että niin Suomessa kuin koko EU:n alueellakin viljelijät miettivät nyt erityisen tarkkaan, miten viljelymaatansa hyödyntävät. Samaa asiaa tulee tietenkin tänä keväänä pohtia erityisen painokkaasti myös huoltovarmuuden kannalta. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja siihen liittyvät kansalliset linjaukset luovat näissäkin oloissa tuotantopäätöksiin omia reunaehtojaan muun muassa ympäristökysymysten osalta.

EU:n maatalousministerit pitivät tällä viikolla videokokouksen. Eri maiden ministereiden huolet olivat sangen yhteneväiset. Keskiössä oli tarve joustavuuteen lainsäädännön toimeenpanossa muun muassa valvontojen yksinkertaistamiseen, valtiontukiin ja erilaisiin markkinatoimiin liittyen. Myös tarvittavat muutokset maaseutu- ja kalatalousohjelmiin pyritään toteuttamaan aiempaa nopeammin ja sujuvammin. Päätökset siitä, mitä siemeniä tai taimia viljelijät kylvävät tai istuttavat, jäävät kuitenkin kuten aina viljelijöiden omaan harkintaan.

Maa- ja metsätalousministeriössä keskitymme erityisesti tänä keväänä takaamaan sen, että suomalaisille on myös ensi vuonna tarjolla omassa maassa tuotettua ruokaa. Kaikki lähtee siemenestä, joka itää. Siementarkastus on Suomessa huippuluokkaa ja ns. sertifioitu siemen takaa hyvän lähdön kasvuun. Tässäkin asiassa Ruokavirasto tekee ensiarvoisen tärkeää työtä osana suomalaista huoltovarmuutta: viraston asiantuntijat tekevät kaikkensa, jotta viljelijöiden ei tässäkään poikkeustilanteissa tarvitse tyytyä ns. harmaaseen siemeneen. Myös taimien, joita käytämme, on oltava terveitä. Ne ovat liian arvokkaita tuholaisten hävitettäviksi.

Tämä kevät on osoittanut, miten tärkeää pitkäjänteinen panostaminen kansalliseen ruuantuotantoon on. Niillä päätöksillä, joita suomalaisilla maatiloilla nyt tehdään, päätetään samalla pitkälti siitä, mitä meillä on ensi syksynä tarjolla kaupoissa. Samoja asioita pohditaan tällä hetkellä varmasti kaikissa muissakin EU:n jäsenmaissa - erityisesti omien kansalaisten näkökulmasta mutta myös yhteiset sisämarkkinat muistaen.

Oma maa on tällä hetkellä enemmän mansikka kuin pitkään aikaan. Siksi on syytä pitää hyvää huolta tuottajistamme, tuottavasta maasta ja koko suomalaisesta ruokajärjestelmästä. Eniten siitä lopulta hyötyy hän, joka kerää ostoksia kaupan kärryyn tai ostoskoriin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio