Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Traktorilla maapallon ympäri 

Hannu Tölli Julkaisupäivä 19.10.2020 12.00 Blogit MMM

Peltorakenteen kehittämisohjelmassa on tavoitteena säästää huomattava määrä maatalouden kustannuksia. Vuorineuvos Karhisen raportissa ”Uusi alku. Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino” todetaan että maatalouden 500 miljoonan kannattavuusvajeesta voidaan kiriä kiinni jopa 170 miljoonaa euroa pelkästään peltojen kiinteistörakennetta parantamalla. Syntynyt säästö on lähes kokonaan vähentynyttä traktori- ja muuta konetyötä.

Peltojen kiinteistörakenne on Suomessa maantieteellisistä ja historiallisista syistä huono. Peltolohkojen keskikoko vaihtelee kunnittain n 2,0 – 3,0 hehtaarin välillä. Joskus on ajateltu, että lohkokoko paranee itsestään, mutta historiasta huomaamme, että ilman tavoitteellisia toimia se junnaa paikallaan. Lohkokoko ei ole kasvanut käytännössä lainkaan viimeisen 20 vuoden aikana. Konekaluston kehitys ja tehokkuus ovat samaan aikaan lähes tuplaantuneet. Pieni lohkokoko on Suomen maatalouden kilpailukyvyn parantamisen yksi suurimmista pullonkauloista. Huonon tilusrakenteen aiheuttamat kustannukset tulevat vain kasvamaan koska pellot keskittyvät entistä enemmän suurille ja tehokkaille tiloille joilla on suurimmat koneet ja kallein työaika.

Mitä sitten voidaan tehdä peltojen kiinteistörakenteen parantamiseksi? MMM:ssä valmistaudutaan ja valmistellaan parhaillaan tulevan kauden CAP-ohjelmaa, jossa useilla toimenpiteillä voidaan joko edistää peltorakenteen kehittymistä, mutta myös osa välttämättömistä ratkaisuista vaikuttavat päinvastoin. Pinta-alatuilla on oma vaikutuksensa peltorakenteeseen. Pinta-alatuet ovat osittain pääomittuneet pellon hintaan ja Suomessa onkin kohtuuttoman korkea pellon hinta verrattuna pellon tuotantokykyyn. Korkea pellon hinta hidastaa luontaista rakennemuutosta ja tuotantoaan kehittävät tilat  

Myös vuokrapeltojen osuus peltoalasta on yli kolmannes ja vuokrasopimusten voimassaoloaika on lyhyt. Vasta uudistettu maanvuokralaki mahdollistaa 20 vuoden pellon vuokrasopimukset, mutta käytännössä suurin osa vuokrasopimuksista on 1 – 5 vuoden mittaisia. Suuri vuokrapeltojen osuus hidastaa tuottajien mahdollisuuksia panostaa pellon kunnostustöihin ja tuo epävarmuutta varsinkin eläininvestointeihin.
Ainoa toimiva peltorakennettava parantava toimenpide on tällä hetkellä tilusjärjestelyt. Tilusjärjestelyjä tehdään vuosittain n. 5000 - 9000 hehtaarille. Se on vähän verrattuna Suomen koko peltoalaan, joka on 2,2 miljoonaa hehtaaria. 

Tilusjärjestely on raskas ja vaativa prosessi ja usein on esitetty, että eikö vapaaehtoiset tilusvaihdot olisi parempi vaihtoehto lohkojen järjestelyyn. Kyllä olisi, mutta jostain syystä niitä tehdään vuositasolla tosi vähän. Harvoin vaihdettavat lohkot vastaavat pinta-alaltaan ja laadultaan toisiaan niin paljon, että vaihto olisi osapuolien välillä helppo toteuttaa. Parhaillaan selvitetään mitkä asiat hidastavat vapaaehtoisia tilusvaihtoja ja etsitään ratkaisuja niiden edistämiseen. 

Pohjois-Pohjanmaalla Sievin kunnassa tehtiin tilusjärjestelyt tämän vuosituhannen kuluessa lähes koko kunnan peltopinta-alalle, 7000 hehtaaria 10000 hehtaarista jaettiin uudelleen. Kulkemismatkat teillä lyhenivät yhteensä yli 53000 kilometriä ja peltolohkoilla ajettu aika väheni 2500 tunnilla. Moni sieviläinen isäntä onkin jälkeenpäin ihmetellyt, kuinka huonosti harkittua olikaan lähteä porukalla juuri kiireisimpään kylvö- ja säilörehunteon aikaan maailmanympärysmatkalle traktorilla ja vielä usein lietekärryä perässä kuljettaen.

Maataloustuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa monin tavoin ja ruuantuotannon perustan eli peltojen on oltava tuottokyvyltään ja viljelykelpoisuudeltaan nykyaikaiseen tehokkaaseen tuotantoon soveltuvia. 

Kuva: Kalajoen vartta Nivalassa. Tilusjärjestelyaluetta osittain joen molemmin puolin.

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolla


 

Hannu Tölli MMM

Lisää kommentteja