Hallitusohjelman ruokaturvaa ja kansallista ruokastrategiaa koskevat kirjaukset ovat hyviä. Niitä on kaikkien ruokajärjestelmän osapuolten helppo kannattaa. Yrityksistä yhteisen tahtotilan löytämiseksi ei ole ollut puutetta aikaisemminkaan, jopa vuosikymmenten ajalta. On ollut Huomisen ruokaa ja Yhteistä ruokapöytää. Aikanaan juhlittiin myös Laatuketjun pyöreitä vuosia.

Ongelmana kaikissa on lopulta ollut konkreettisten, kaikkien yhdessä sopimien ja käytännön tasolla seurattavien tavoitteiden puute. Kun tavoitteet ovat yleispiirteisiä, ne ovat toki helpompi kaikkien osapuolten hyväksyä. Silloin ne kuitenkin jäävät lähinnä ”sloganeiksi” eivätkä ohjaa käytännön toimintaa. Vastaavia oman tuotannon erinomaisuutta korostavia yleistavoitteita löytyy kaikkialta maailmassa.

Ministeri Sari Essayah pyysi minua kirjaamaan omia näkemyksiäni strategiatyötä ja uutta kasvuohjelmaa varten. Keskustelin valitsemieni elintarvikeyritysten ja alkutuotannon edustajien kanssa. Keskityin erityisesti minulle vuosikymmenten varrella kovin tutuksi tulleeseen elintarvikevientiin ja siihen liittyvään ruuan alkutuotantoon. Näiden keskustelujen, mutta erityisesti omien pohdintojeni perusteella, jätin lyhyen toimenpide-ehdotuksen virkamiesurani päätteeksi.

Koska taustamateriaalia on vuosien varrelta kertynyt enemmän kuin tarpeeksi, on muistioni tarkoituksella lyhyt. Lähtökohtana on kansallinen ruokapolitiikka. Maatalouden tukijärjestelmä edellyttää perustavanlaista uudistamista ja elintarviketeollisuuden tulee ehdottomasti Suomessakin olla ansaitsemassaan roolissa osana kansallista teollisuuspolitiikkaa.

Jotta suomalaiset elintarvikkeet erottuvat maailmalla, tarvitaan valtavasti työtä sekä yksittäisissä yrityksissä että kansallisena yhteistyönä. Hyvää Suomesta -yhteistyö voi vientityöhön laajetessaan tuoda kaivattuja vientituloja kohtalaisella satsauksella. Suurlähetystöjen roolia kohdemaissa ei korvaa mikään. Food from Finland Office -tyyppiset palvelupisteet lähetystöjen yhteydessä moninkertaistaisivat parhaimmillaan toiminnan tuloksellisuutta. Business Finland on toimintojen rahoittajana oikeassa roolissaan. Myös investointeihin ja elintarvikeinnovaatioihin tulee satsata.

Nyt on korkea aika tehdä valintoja, joissa markkinalähtöisyys niin kotimaassa kuin viennin kohdemaissakin on ratkaiseva tekijä. Pieni Suomi ei pysty, eikä sen tarvitsekaan pystyä, tuottamaan ja jalostamaan kaikkea ja kaikille, ei edes omille kansalaisilleen. Huoltovarmuuteen tai ruokaturvaan vetoamalla ei tule estää valintojen tekoa, vaan ne ovat välttämättömiä.

Ruokajärjestelmän kaikki osat ovat yritystoimintaa. Tämä ei estä huolella kohdennettuja alkutuotannon tukijärjestelmiä. Ilman muutosta meistä tulisi pahimmillaan pelkkä naapurimaiden tai ylikansallisten yritysten raaka-aineiden tuottaja.

Tarvitsemme hallitusohjelman mukaisesti yhteiset tavoitteet. Mutta nyt ne on pystyttävä jalkauttamaan ja niiden toteutumista tulee yhdessä ministerin johdolla seurata. On todellakin ryhdyttävä sanoista tekoihin!

Kirjoittaja Jaana Husu-Kallio

Jaana Husu-Kallio on tehnyt pitkän virkauran sekä kotimaassa että EU-tehtävissä. Hän työskenteli maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2012-2024.