Keskustelua ruokajärjestelmästä

"Ruokakeskustelua hallitsevat usein isot sanat: ilmastokriisi, ravitsemussuositukset, planetaariset rajat, huoltovarmuus. Arjessa ruoka on kuitenkin jotain aivan muuta. Se on lounas työkaverin kanssa, nopea kokouskahvi sämpylän kera, leivos teatteriesityksen väliajalla. Hetkiä, joissa harva meistä tekee “suuria päätöksiä” vaan syö sitä, mitä on tarjolla. Terveys ja tulevaisuus rakentuvat tilanteissa, joissa valinta tapahtuu melkein huomaamatta."

Ohjaavatko strategiset tavoitteet aidosti julkisia elintarvikehankintoja ja onko niiden toteutumisen seuranta riittävällä tasolla? Blogissaan Leena Viitaharju selvittää näkemyksiä ja yleistä tietämystä julkisten elintarvikehankintojen nykytilasta ja tulevaisuudesta erityisesti lähi- ja luomuruoan osalta.

Ella Hellström kirjoittaa blogissaan kalatalouden tulevaisuudesta Suomessa. Kala on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, mutta kotimaisen kalan kulutus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Omia haasteitaan alalle tuovat myös esimerkiksi ilmastonmuutos ja uusien ammattilaisten saaminen alalle edellisen sukupolven eläköityessä.

Blogissaan Eija Hagelberg nostaa esille luonnon kantokyvyn merkitystä kestävän ruokajärjestelmän kivijalkana. Kun pidämme luonnosta huolta, takaamme ruokajärjestelmän huoltovarmuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Jessica Jungell-Michelsson kirjoittaa blogissaan kohtuudellisuudesta väylänä kohti kestävää ruokajärjestelmää. Kohtuudella tarkoitetaan resurssien käytön ja kulutuksen rajoittamista ympäristön kantokyvyn mukaisesti; se ohjaa kysymään, mitä on hyvä elämä planeetan rajoissa ja mitä todella tarvitsemme voidaksemme hyvin.

Terhi Suojala-Ahlfors kirjoittaa blogissaan kasvisten tärkeydestä osana tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Kasvikset ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota ja lisäksi kasvisten tuotannossa on selvää kasvupotentiaalia.

Antti Luomala kirjoittaa blogissaan murroksessa olevasta ruokajärjestelmästä. Luomala nostaa viljelijän itsenäisyyden avainasemaan tulevaisuuden ruokajärjestelmässä. Myös kokonaisvaltainen tilan johtaminen, paikallisemmat ravinnekierrot sekä elävä maaperä ja monimuotoisuus tuotantopanoksina ovat taatusti osa tulevaisuutta, pohtii Luomala.

Aija Hytönen kirjoittaa blogissaan osaamisen kehittämisen tärkeydestä ruuantuotannon tehtävissä. Hytönen kirjoittaakin, että oppia voi monilla eri tavoilla. Osaamisen lisäksi ruokaketju tarvitsee myös arvostamista, huomauttaa Hytönen. Suomessa tuotetaan maailman turvallisinta ruokaa, mikä ei ole itsestäänselvyys.

Elina Tuiskunen ja Sarella Arkkila kirjoittavat blogissaan nuorten ajatuksista suomalaisesta maataloudesta. Nuorten kuunteleminen ja heidän mukaan saaminen maatalouden tulevaisuuteen ovat tärkeitä tavoitteita.

Vesa Auvinen ja Laura Forsman käyvät blogikirjoituksessaan läpi Ruoka2040 Strackathonin tuloksia sekä kertaavat menetelmän etuja. Blogista voit lukea, millaisen tulevaisuuden tiimiläiset kuvittelivat. Strackathon menetelmänä kannustaa luovuuteen ja yhteistyöhön!