Suomen kaikilla maaseutualueilla ja monissa kaupungeissakin valmistellaan parhaillaan paikallisia kehittämisstrategioita. Yhteisenä tavoitteena niin paikallisesti kuin valtakunnan tasolla on vahvistaa Leader-toimintaa tulevaisuudessa. Leader on käytännössä toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta paikkakunnan parhaaksi – eli yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. On hienoa nähdä, että kunnat haluavat olla mukana Leader-toiminnassa.

Julkisesta Leader-rahoituksesta EU:n ja valtion osuus on 80 prosenttia ja alueen kunnat rahoittavat 20 prosenttia. Lisäksi Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet ja yritysrahoitus keräävät keskimäärin 35 prosenttia yksityistä rahoitusta ja talkootyötä. Eli kuntien yhden euron sijoituksella alueelle saadaan neljä euroa muuta julkista rahoitusta ja yhteensä seitsemän euron arvosta investointeja ja kehittämistyötä liikkeelle. Uusien kuntapäättäjien pöydälle on tulossa pohdittavaksi, millä summalla oma kunta osallistuu Leader-toimintaan ja paljonko alueelle sitä kautta saadaan kehittämisresursseja.

Vuosina 2023-2027 toimiviksi Leader-ryhmiksi haetaan kahdessa vaiheessa. Haun ensimmäisessä vaiheessa toukokuun loppuun mennessä hakemuksen jättivät 52 Leader-yhdistystä. Hakijoina ovat kaikki kaudella 2014-2022 toimivat 54 Leader-aluetta. Ryhmien lukumäärä laskee, sillä Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa kaksi Leader-ryhmää ovat yhdistymässä. 

Hakemuksista tekemäni nopean yhteenvedon perusteella 272 kuntaa tulisi olemaan Leader-ryhmien toiminta-aluetta kokonaan ja 20 osittain. Käytännössä ainoastaan Helsinki taitaa olla Leader-toiminnan ulkopuolella kokonaan. Ahvenanmaalla toimii oma Leader-ryhmänsä ja sen rahoitus tulee Ahvenanmaan maakuntahallinnon kautta. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset määrittelevät haun toisessa vaiheessa yhdessä, mikä osa toiminta-alueesta on sellaista maaseutualuetta, jolla toimintaa voidaan tukea EU:n maaseuturahaston varoin.

Leader-toiminnassa omaa aluetta kehitetään noudattaen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen periaatteita, joita ovat muun muassa paikallinen kumppanuus, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä innovatiivisuus. Nyt tavoitteena on vahvistaa erityisesti Leader-ryhmien verkostoitumista. Uutena elementtinä tulevien Leader-ryhmien hakemuksissa on dynaaminen verkostoanalyysi. Odotan innolla hakemusten lukemista tästä näkökulmasta – miten toiminnassa näkyy paikallisten toimijoiden yhdessä tekeminen. Haun toisessa vaiheessa Leader-ryhmät valmistelevat paikalliset strategiat: mitkä ovat alueen toimijoiden yhteiset tavoitteet, millä keinoilla niihin päästään ja miten paljon rahoitusta strategian toteuttamiseen tarvitaan.

Leader juhlii tänä vuonna Euroopassa 30-vuotista taivalta. Leader-toiminnassa keskeistä on ajatus siitä, että paikalliset asukkaat, yhteisöt ja yritykset tietävät itse parhaiten, mitä ja miten omalla alueella on tarpeen kehittää. Valtaa ja vastuuta EU:n maaseuturahaston rahoituksesta annetaan näin paikalliselle tasolle. 

•    Lisätietoa Leader-ryhmien hausta: https://mmm.fi/cap27/leader-haku  
•    Lisätietoa Suomen Leader-ryhmistä:  https://www.leadersuomi.fi/fi/  

Laura Jänis

Kirjoittaja toimii maaseudun kehittämisen erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolla.