MMM:n yleinen blogi

Metsästä lautaselle

Jaana Husu-Kallio Julkaisupäivä 1.2.2019 10.10 Blogit MMM

Meitä metsästäjiä on noin 300 000 ja hirvijahteihin osallistuu vuosittain noin joka kolmas. Lihasaaliskin on kunnioitusta herättävä, noin 10 miljoonaa kiloa joka vuosi. Valtaosa lihasta päätyy metsästäjien pakastimien kautta omaan käyttöön.

Riistasaaliin kokonaisvaltainen hyödyntäminen on osa suomalaista metsästysperinnettä. Eri ruhon osien tarkka hyödyntäminen on osoitus saaliin arvostamisesta ja kunnioittamisesta. Tätä asennetta toivoisin enemmän myös tuotantoeläintemme osalta. Liian moni valitsee liharuokansa raaka-aineeksi vain arvo-osia, jotka eivät välttämättä edes ole niitä maukkaimpia paloja.

Monet kuluttajista eivät tunne ruuan alkutuotantoa. Liha on kaupan hyllyillä valmiina palasina. Metsästäjä sen sijaan näkee koko lihaketjun onnistuneesta riistalaukauksesta annokseksi lautaselle. On helppo ymmärtää, että jokainen metsästäjä taatusti arvostaa lautasellaan jokaista palasta. Tuskin on myöskään onnistuneessa hirvijahdissa käynyttä, jolta ei kotoa löytyisi taljaa tai sarvia, ainakin niistä ensimmäisistä kaadoista ja runsaspiikkisimmistä hirvisonneista.

Yksi ehdottomasti parhaista aterioista perheessämme on ollut pitkään haudutettu, kotimaisilla juureksilla täydennetty villisikapata. Lihan olin itse leikannut elämäni ensimmäisestä ampumastani porsaasta. Työtunneilla ajasta metsästä lautaselle ei ollut mitään merkitystä.

Lainsäädännöllä on helpotettu riistan myyntiä, vaikka valtaosa sekä hirven että valkohäntäpeuran lihasta jääkin metsästysseurojen jäsenten ja maanomistajien käyttöön. Vuodessa metsästäjä tai seura voi myydä 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista sekä suoraan kuluttajalle että vähittäismyyntiin nahkoineen karvoineen ilman lihantarkastusta. Tämän mahdollistaa se, että eläimet ovat terveitä ja kokeneet metsästäjät tunnistavat mahdolliset poikkeamat.

Jos lihaa halutaan myydä enemmän, tulee liha tarkastaa hyväksytyissä riistankäsittelylaitoksissa, jollaisiksi myös osa teurastamoista on hyväksytty. EU:n lainsäädäntö ei salli, että samassa tilassa käsiteltäisiin sekä tarkastettua että tarkastamatonta riistanlihaa. Jos riistanlihasta valmistetaan laitoksessa makkaraa tai muita lihavalmisteita myytäväksi, edellytetään riistalle lihantarkastusta. Sen sijaan vähittäismyyntipaikassa, kuten kaupassa tai ravintolassa, tarkastamaton riista voidaan toki jatkojalostaa vaikkapa makkaraksi.

Kaupan hyllyiltä ei käytännössä kovin usein saa kotimaista riistanlihaa. Tämä koskee myös lukumääräisesti eniten metsästettäviä eläimiä eli sepelkyyhkyä, sinisorsaa ja metsäjänistä. Herkut menevät onnistuneiden laukauksin jälkeen metsästäjien mukana kotiin. Uskon, että kotimaiselle riistanlihalle olisi kysyntää sekä ravintoloissa että vähittäiskaupassa. Vuoden alussa käynnistyi mittava, monen ELY-keskuksen alueelle ulottuva Hyvinvointia riistasta -hanke. Sen tavoitteena on edistää valkohäntäpeuran lihan saantia markkinoille. Samalla pyritään lisäämään valkohäntäpeuran metsästystä seurojen ulkopuolisille metsästäjille kaupallisena toimintana. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoista.

Riistanliha on monella tapaa hieno raaka-aine. Ympäristövaikutuksiltaan se on erinomainen vaihtoehto, suomalaisesta luonnosta tulevaa lähiruokaa. Tutkimus- ja seurantatietoihin perustuva sääntely varmistaa, että riistakantoja verotetaan kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Tämä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista ja siitä voimme olla aidosti ylpeitä. Suuri kiitos kuuluu vapaaehtoisille metsästäjille, jotka vuosittain huolehtivat riistakolmiolaskennoista eri puolilla maata.

Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

Kommentit
Lisää kommentti
Peurojen tuhoaman puutarhan omistaja
Riistaliha ei ole suinkaan 'ympäristövaikutuksiltaan erinomainen vaihtoehto'. Valkohäntäpeura ja metsäkauris ovat vieraslajeja, jotka eivät selviä runsaslumisista talvista ilman systemaattista metsästäjien suorittamaa ruokintaa. Peura tarvitsee talviaikaan ylimääräistä ruokaa 1-2 kg vuorokaudessa. Vuodessa ruokintaan kuluu 20-40 milj. kiloa porkkanoita, punajuuria, kaaleja, kauraa ym! Samaan aikaan meitä kansalaisia kehoitetaan syömään nahistuneet porkkanat jääkaapista, ettei tulisi ruokahävikkiä! Lisäksi peurojen ja kauriiden aiheuttamat tuhot yksityisissä pihoissa, puutarhoissa ja viljapelloilla ovat valtavat. Vuosittaiset peurakolarit (viime vuonna 6300 kpl) lisäävät taloudellisia menetyksiä ja aiheuttavat vaikeitakin henkilövahinkoja. Varovaisesti laskien nämä kolarit, riistapeltojen maataloustuet, satovahingot (vain viljelijät saavat) maksavat veronmaksajille 2000€/kaadettu peura. Kun vielä huomioidaan, että yli 80% peuroista ammutaan ruokintapaikalle (= teurastetaan), piirtyy kuva aivan käsittämättömän röyhkeästä harrastajakunnasta.
Kirjoitettu 1.2.2019 12:49.
saariston asukas
Ainakaan valkohäntäpeura ja metsäkauris eivät ole 'ympäristövaikutuksiltaan erinomaisia vaihtoehtoja'. Nämä tuontilajit aiheuttavat suunnatonta tuhoa yksityisissä puutarhoissa, pihoissa, pelloilla ja lehtipuumetsissä, puhumattakaan kolareista (6300 kpl vuonna -18) ja näiden eläinten leivittämistä borrelia- ja puutiaisaivokuumetapauksista.
Kirjoitettu 1.2.2019 13:10.
Olavi
Miten Maa-ja Metsätalousministeriössä suhtaudutaan siihen, että Suomesta on 3/18 löydetty ensimmäinen hirvieläinten näivetystautiin kuollut hirvi? Kyseessä on ns. hullun lehmän tautia vastaava prionisairaus, jonka on todettu tarttuvan hirvieläimen lihasta ainakin makakiin (lähinnä ihmistä oleva apina). Prionisairaus voi olla hirvessä, peurassa tai kauriissa useamman vuoden ennenkuin eläimen käyttäytyminen muuttuu ja se näivettyy. KUKAAN metsästäjä ei voi sairautta nähdä eläimestä päällepäin! Miten tällaisia tarkastamattomia eläimiä voidaan panna yleiseen myyntiin? Ihmiseen tarttuessaan se aiheuttaa noin vuodessa etenevän kuolemaan johtavan Altheimerin tautia muistuttavan sairauden. Sairautta aiheuttavat prionit eivät kuole pitkänkään kuumennuksen tai pakastamisen seurauksena.
Kirjoitettu 2.2.2019 18:54.
Vesa Ruusila MMM
Metsästys on ainoa valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kantoja säätelevä tekijä maassamme. Ilman metsästystä kannat - ja vahingot - moninkertaistuisivat muutamassa vuodessa. Vaikka talviaikainen lisäruokinta osaltaan parantaa ravinnon saatavuutta ja näiden lajien selviytymistä, se myös mahdollistaa tehokkaan metsästyksen. Metsästäjät ovat motivoituneet anomaan lisää pyyntilupia ja esimerkiksi valkohäntäpeurasaalis oli viime metsästyskaudella yli puolet suurempi kuin kaksi vuotta aiemmin. Pyynnin tehostamiseksi hirvieläinten metsästysaikaa pidennettiin tästä vuodesta alkaen. Kahden viikon kuluttua päättyvällä metsästyskaudella valkohäntäpeuran saalismäärä todennäköisesti nousee taas uuteen ennätykseen.
Kirjoitettu 4.2.2019 13:20.
Saariston asukas
Nyt lumipeite koko Suomen alueella saaristoa myöten on niin paksu, että tuskin yksikään valkohäntäpeura tai kauris selviytyy pitkän talven yli ilman huomattavaa lisäruokintaa. Ensi kesän peura- ja kauristuhot sekä liikennevahingot kannattaakin laskuttaa sitten suoraan näitä eläimiä kasvattavilta metsästysseuroilta.
Kirjoitettu 5.2.2019 10:10 vastauksena kirjoittajalle Vesa Ruusila MMM.
Kajsa Hakulin MMM
Suomessa todettiin ensimmäinen hirvieläinten TSE (tarttuva spongiforminen enkefalopati) tapaus helmikuussa 2018. Löydös tehtiin tehostetun hirvieläinten TSE tautien seurannan yhteydessä. Näyte toimitettiin EUn vertailulaboratorioon Britanniaan, jossa todettiin, että kyseessä on eri tauti kuin Pohjois-Amerikan hirvieläimissä esiintyvä tarttuva CWD (Chronic Wasting Disease). Samankaltaisia tautitapauksia on löydetty neljästä norjalaisesta hirvestä tehostetun seurannan yhteydessä.

Sekä Suomessa todettu hirvieläinten TSE että pohjoisamerikkalainen CWD kuuluvat prionitauteihin eli saman tautiryhmään kuin nautaeläinten BSE eli hullun lehmän tauti. Muita prionitauteja ovat lampaiden ja vuohien scrapie. Samalla eläinlajilla voi esiintyä useita erilaisia prionitauteja, joiden esiintymistapa ja leviäminen poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi lampailla ja vuohilla esiintyy satunnaisesti ns. epätyypillisiä scrapie-tapauksia, joita ei pidetä tarttuvina.

Ainoa eläinten prionitauti, jonka on todettu tarttuvan ihmiseen on nautaeläinten BSE. Pohjois-Amerikassa esiintyvän CWD-taudin tarttumisesta makaki-apinoihin on saatu ristiriitaisia tuloksia. Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) päivittämään lausuntoaan hirvieläinten prionitautien riskeistä Pohjois-Amerikasta saatujen makakitulosten ja Norjassa ja Suomessa löydettyjen uusien TSE tartuntojen seurauksena. Lausunto on pyydetty 30.9.2019 mennessä.

Koska toistaiseksi ei ole ilmennyt mitään, mikä viittaisi Suomessa todetun hirvieläinten TSE-taudin olevan vaarallinen ihmiselle, Ruokavirasto ei ole rajoittanut terveen hirven lihan käyttöä elintarvikkeeksi. Ruokavirasto ei kuitenkaan suosittele sairaiden hirvien tai muidenkaan sairaiden eläinten lihan syömistä.

Lisätietoa Ruokaviraston sivustolla: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset-elaimet/hirvielainten-naivetystauti-cwd/
Kirjoitettu 5.2.2019 15:09 vastauksena kirjoittajalle Olavi.
Olavi
Kaikki hirvieläimet ovat siis terveitä, ellei toisin todisteta. Ja koska myyntiin meneviä hirvieläimiä ei tarvitse tarkastaa, niin kaikki voidaan myydä terveinä. Tuotantoeläimistä jokainen pitää tarkistaa ja vain tarkistetut ja terveiksi todetut eläimet voidaan myydä eteenpäin. Eiköhän tässä ole aikamoinen ristiriita.
Kirjoitettu 5.2.2019 22:11 vastauksena kirjoittajalle Kajsa Hakulin MMM.
Selaa blogin artikkeleita