Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Ruuasta lämmöllä ja lempeästi

Hanna Mattila Julkaisupäivä 26.3.2021 14.17 Blogit MMM

Voiko ruuasta keskustella ilman syyllistämistä tai nälvimistä? Onko toinen ruuasta keskustelija minulle aina uhka vai voisiko hän olla mahdollisuus? Ovatko ruokakeskustelut aina joko tai? Näitä kysymyksiä pohdimme maa- ja metsätalousministeriössä, kun aloimme vuosi sitten valmistella ilmastoruokaohjelmaa. Päätimme selvittää asian ja keskustelimme kestävästä ruuasta eri taustaisten ihmisten kanssa ympäri Suomea.

Videoyhteys vei meidät Kemijärvelle, Tampereelle, Raaseporiin, Joensuuhun, Uuraisille, Hämeenlinnaan, Kurikkaan ja Naantaliin. Lisäksi suuntasimme yhden keskustelun erityisesti nuorille ja toisen oman ministeriömme virkamiehille. Kaikki keskustelut käytiin rakentavan keskustelun periaatteella (https://www.eratauko.fi/tyokalu/rakentavan-keskustelun-pelisaannot/ ) Erätauko-menetelmällä, ja kanssamme keskusteluita kuljettamassa oli Erätauko-säätiö, rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun edelläkävijä.

Erityisesti meitä kiinnosti kuulla, mitä ruoka merkitsee, mitkä asiat vaikuttavat ruokapäätöksiin, mikä muutoksessa tuntuu haastavalta ja mikä kannustaa muuttamaan ruokailutottumuksia.

Keskusteluista saimme päinvastaisen kokemuksen, kuin mitä yleensä sosiaalinen media tai klikkiotsikot tarjoavat. Ruuasta voi keskustella rakentavasti, lämmöllä ja lempeästi. Seuraaviin kappaleisiin olemme koonneet poimintoja keskusteluista. Enemmän keskusteluista raportista.

Ruokapäätöksiin vaikuttavat tekijät

Ihmiset kokevat, että heidän ruokapäätöksiinsä vaikuttaa kasvatus eli se, mitä ja miten on opittu syömään lapsuudessa. Onko lautasella salaattia ja kasviksia, syödäänkö itse tuotettua tai metsästettyä lihaa.  Myös kiire vaikuttaa ruokapäätöksiin. Ruuan halutaan valmistuvan nopeasti ja vähällä vaivalla. Keskusteluihin osallistuneet eivät jaksa tai pysty arjen kiireen keskellä kokeilemaan uutta ja muuttamaan ruokailutapojaan.

Turvallisuuden tunne ja rutiinit ohjaavat ruokapäätöksiä. Ruokapöytään halutaan tuttuja ja turvallisia makuja. Arjen rutiinit muodostuvat tuttujen ruokien ympärille - aamupalaksi puuroa ja iltapalaksi ruisleipää. Edellä mainittujen lisäksi ruoka-arkea ohjaavat tunteet.  Valinta kohdistuu ruokiin, joita tekee mieli. Tiettyihin hetkiin, kuten juhlapyhiin kuuluvat tutut kokemukset ja ruuat.

Merkittävä tekijä on myös elämäntilanne, joka vaikuttaa keskusteluihin osallistuneiden ruokapäätöksiin, olipa keskustelija lapsiperheellinen, eläkkeellä, opiskelija tai ruoka-aineallerginen.

Ruokamuutokseen liittyvät haasteet

Ruokamuutokset ovat haasteellisia niihin liitettävien voimakkaiden tunteiden vuoksi. Lempiruuista ei haluta luopua eikä niitä haluta muuttaa. Muutosten tekeminen vaatii uusien asioiden omaksumista, kuten uusien reseptien opettelemista, ajattelun ja tapojen muuttamista sekä aikaa.

Keskustelijat kokivat, että tiedonpuutteen vuoksi he eivät aina tiedä, mikä on kestävä ruokavalinta. Tieto ja tekeminen eivät myöskään aina kohtaa. Ihmiset ovat tietoisia ruuantuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksista, mutta he eivät silti toimi niiden mukaisesti. Lisäksi keskustelijat kokivat, että ihmiset eivät ole tarpeeksi avarakatseisia. Toisten tekemät valinnat tuomitaan. Myös uusiin makuihin tottuminen tuntui vaikealta.

Keskustelut osoittavat, että kiire ja väsymys estävät ruokamuutoksien tekemistä, koska väsyneenä muutosten tekeminen tuntuu entistä vaikeammalta. Tämän lisäksi keskusteluihin osallistuneet haluavat helppoja ratkaisuja arjen ruuanlaittoon, koska aikaa on vähän muiden kiireiden keskellä. Konkreettisten esimerkkien puute tuotti myös haasteita muokata ruokatottumuksista terveellisimpiä ja ympäristöystävällisempiä. Keskustelijat toivovat enemmän käytännön esimerkkejä terveyssuositusten mukaisista ohjeista ja siitä, miten päivän ruokailut tulisi koostaa. Muutosten tekeminen koettiin haasteelliseksi, koska ympäristö ei tue muutoksen tekemistä.

Ruokamuutokseen liittyvät kannustimet

Erätaukokeskusteluihin osallistuneet toivovat, että ruokamuutoksessa voidaan käyttää hyödyksi suomalaisia perinneruokia. Aina ei tarvitse kehittää uusia reseptejä ja makuja, vaan esille voidaan nostaa perinteisiä ruokia ja muokata niistä kasviversioita.  voisi Näin voidaan edistää muun muassa sesonkipainotteista syömistä sekä lisätä kalan ja kasvisten käyttöä. Tämän hetkinen valinnanmahdollisuus ruokakaupoissa helpottaa ruokamuutoksien tekemistä.

Tuuppaus koettiin hyväksi keinoksi edistää ruokamuutoksia. Osallistujat kokivat, että tuuppauksella on ollut merkittävä vaikutus ruokalautasen sisältöön, kun esimerkiksi salaatti on sijoitettu linjaston alkuun. Ruokamuutoksiin pitäisi ennen kaikkea pyrkiä lempeästi, ei pakottamalla.  Myös kokeilumahdollisuudet ovat hyvä kannustinkeino. Lisäksi esille nousi motivaatio. Ruokamuutoksen tekeminen on helpompaa, kun muutosta tukevat omat arvot.

Myös terveydelliset syyt ovat motivoineet ihmisiä tekemään muutoksia omaan ruokavalioonsa. Oma kiinnostus ja halu kokeilla uusia asioita on koettu kannustimiksi. Läheisen antamaa esimerkkiä ja rohkaisua pidetään edistävänä tekijänä, kun ruokatottumuksia pyritään muuttamaan kestävimmäksi ja terveellisimmiksi. Pienin askelin tehtävät muutokset koetaan helpommaksi kuin isojen muutosten tekeminen kerralla

Toivomme, että Ilmastoruokaohjelma etenee jatkossakin lämminhenkisten ruokakeskustelujen kautta, siksi liityimme mukaan Ylen Hyvin sanottu -kampanjaan: https://yle.fi/aihe/hyvin-sanottu. Kannustamme keskustelemaan ruuasta tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Ja kun niin teet: ole lempeä, anna tilaa toisen ajatuksille ja kuuntele.

Viestiä eteenpäin vievät hankkeet:

Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa , http://www.ekocentria.fi/varuke

Ruokalista satokausien mukaan (https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/kokeilu/paikallisten-tuottajien-1-2-viikon-lahes-100nen-satokausiruokalista)

Sallistetaan kasvis- ja kalaruokien tuotekehitykseen https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/kokeilu/oppilasraatien-osallistaminen-kasvis-ja-kalaruokien-tuotekehitykseen

Ilmastoystävällinen ruoka yhdistetään ympäristökasvatukseen (https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/kokeilu/ilmastoystavallinen-ruoka-ymparistokasvatuksen-tyokaluna)

Hävikkifoorumi-hanke

Proteiiniklusterin (https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/proteiiniklusteri-vauhdittamaan-kotimaisen-kasviproteiinialan-kasvua).

Tutkimus- ja kehittämishankkeita, maankäyttö, https://mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma/tutkimus-ja-innovaatio-ohjelma  

Hanna Mattila

Kirjoittaja on maa- metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies ja ilmastoruokaohjelman vetäjä.

 

Hanna Mattila MMM Poimi uutisnostoksi Ruoka ja maatalous

Lisää kommentteja