MMM:n blogi

Suojelemalla kasveja suojelemme elämää

Marja Savonmäki Julkaisupäivä 16.3.2020 11.52 Blogit

Kaikkialla maailmassa vietetään parhaillaan – Suomen maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta – YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Vuoden päätapahtuma on Helsingissä lokakuussa järjestettävä kansainvälinen konferenssi, johon odotetaan 500–700 osallistujaa. Kasvinterveyden merkityksestä kerrotaan lisäksi vuoden aikana useilla eri kanavilla ja tapahtumissa sekä meillä että kansainvälisesti.

Kampanjan iskulause on "Suojelemalla kasveja suojelemme elämää" (”Protecting plants, protecting life”). 

Juhlavuoden tavoitteena on lisätä alan toimijoiden, päättäjien ja kaikkien kansalaisten tietoisuutta kasvinterveydestä ja sen merkityksestä. Samalla edistämme myös luonnon monimuotoisuutta. Maailmassa menetetään vuosittain arviolta noin 20–40 prosenttia sadosta kasvintuhoojien takia, ja kasvinterveys vaikuttaa moniin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Huolehtimalla kasvien terveydestä ehkäisemme samalla nälkää ja köyhyyttä ja hillitsemme ilmastonmuutosta.

Kasvintuhoojat eli kasvitaudit ja tuholaiset aiheuttavat eri kasveissa erilaisia oireita. Monet meistä ovat törmänneet kasvintuhoojiin kotipuutarhassa, kun istuttamamme kasvit ovat kasvaneet heikosti tai jopa kuihtuneet kokonaan. Esimerkiksi muumioituneet omenat omenapuissa kertovat muumiotaudista, ja koivuissa olevat risukyhäelmät voivat olla tuulenpesäsienen aiheuttamia kasvaimia. Vaahteran lehdissä voi puolestaan syksyllä nähdä pyöreitä sienitaudin aiheuttamia ympyröitä, ja keittiössä perunoita kuoriessa voi törmätä sienitaudin aiheuttamaan perunarupeen perunan pinnalla.

Kaikkein vaarallisimmat kasvintuhoojat (ns. karanteenituhoojat) pyritään aina havaittaessa hävittämään erilaisin torjuntakeinoin. Vaarallisimpia kasvintuhoojia ovat esimerkiksi perunan rengasmädät, jotka aiheuttavat sadonmenetyksiä ja rajoituksia perunanviljelyyn sekä tulipolte, joka tuhoaa muun muassa hedelmäpuiden taimia aiheuttaen lopulta kasvien kuoleman. Ammattimaisille toimijoille karanteenituhoojat saattavat aiheuttaa pahimmillaan suuria taloudellisia tappioita.

Esimerkiksi Portugalissa mäntyankeroinen on tuhonnut laajalti metsiä jo vuodesta 1999 lähtien, ja Italiassa oliivimetsiköt ovat kärsineet vuodesta 2013 alkaen pahoin Xylella fastidiosa -bakteeritaudista. Italiassa on jouduttu kaatamaan oliivipuita arviolta jopa 230 000 hehtaarin alalta, jotta tauti ei leviäisi edelleen.

Latinalaisessa Amerikassa kärsitään puolestaan banaaniviljelmiä uhkaavasta Panaman taudista. Riskiä lisää se, että banaaninviljelyssä käytetään laajalti vain yhtä lajiketta, joka on osoittautunut taudille erittäin alttiiksi. Taudin leviäminen edelleen aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia tappioita ja vaikeuttaisi sekä ruoan saantia että viljelijöiden toimeentuloa. Vaikutukset tuntuisivat todennäköisesti myös Euroopassa banaanin saatavuudessa ja hinnoissa.

Suomessa kasvinterveystilanne on säilynyt toistaiseksi hyvänä, vaikka läheltä piti -tilanteita on sattunut jo meilläkin. Esimerkiksi Vantaalle puupakkausmateriaalin mukana tullut aasianrunkojäärä ehti vuonna 2015 levitä läheisiin puihin, ja Ahvenanmaalta löydettiin vuonna 2014 tulipolte-esiintymä. Molemmat esiintymät saatiin kuitenkin hävitettyä, ja toistaiseksi olemme säästyneet pahimmilta tuhoilta.

Parhaiten kasvintuhoojia estetään jo ennalta kylvämällä ja istuttamalla tervettä ja tarkastettua kasvien lisäysaineistoa terveeseen maaperään. Tärkeää on myös jättää tuliaiskasvit tuomatta ulkomailta, koska niin estämme vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä maasta ja jopa maanosasta toiseen.

Marja Savonmäki
Neuvotteleva virkamies
MMM:n ruokaosasto / Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

 

Lisää kommentteja