Olemme maa- ja metsätalousministeriössä sitoutuneet monipuoliseen työhön Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme alusta asti tunnistaneet myös työn haasteellisuuden tavoitteiden kytkeytyessä kiinteästi toisiinsa. Käytännössä toisen tavoitteen eteen tehtävä työ voikin estää toisen saavuttamista. Olemme myös korostaneet kestävän kehityksen kaikkien ulottuvuuksien merkitystä. Samalla kun edistämme ympäristön tilaa, tulee meidän huomioida päätösten taloudelliset vaikutukset. Sosiaalisten, eri tasoilla ja aikajänteellä tapahtuvien vaikutusten arviointi on ehkä kaikkein vaikeinta
 
Olen monesti sanonut, että MMM on kaikkein haasteellisimman työn keskiössä, kun emme voi ajatella vain ympäristön suojelua tai vain taloudellista etua, vaan meidän on tasapainotettava molemmat ja huolehdittava samalla päätösten ja toimenpiteiden vaikutuksista eri puolille Suomea asuviin ihmisiin, yrityksiin ja yhteisöihin. Maaseutuministeriön tehtävästä samalla ylpeydellä huolehtien parhaamme mukaan.
 
On selvää, että tämä tasapainoilu aiheuttaa kritiikkiä. Joskus tuntuukin, että ystäviä meille ei löydy mistään. Vanhana virkamiehenä olen vuosikymmenien varrella kuitenkin oppinut, että yhdessä puhumalla löydämme parhaan mahdollisen toimintamallin, sen kuuluisan kompromissin, jolla ”kirkko saadaan keskelle kylää”. Tähän perustuu myös EU:n toiminta. Usein jopa läpi yön käytyjen neuvottelujen jälkeen yhteinen tahtotila löytyy ja sen perustana on, että kaikki antavat jossakin periksi. Monesti olenkin ihmetellyt, miten lopulta kaikki kokouksesta lähteneet ministerit ovat pääkaupungeissa lopulta olleet median mukaan voittajia, vaikka monessa asiassa antoivatkin periksi. Mutta juuri niin se EU parhaimmillaan toimii.
 
Uudelta vuodelta toivoisin kotimaahan, meidän yhteisten asioiden hoitoon enemmän halua niiden kompromissien löytämiseksi. Samalla on välttämätöntä huomioida huolella yhdessä valmistellut, monipuoliset vaikutukset ja miten ne kohdistuvat vaikka tuon kestävän kehityksen kolmijaon mukaan. Tämä korostuu sekä ruokajärjestelmiä kehitettäessä että luonnonvarojen, kuten metsien hoidossa ja hyödyntämisessä. Tavoitteiden ja toteutuksen aikataulutus edellyttää myös huolellista valmistelua. Olen vakuuttunut, että hyvällä yhteistyöllä, kompromissien kautta,  me kaikki virkamiehistä sidosryhmiin ja poliittisiin päättäjiin toimimme parhaiten tämän ihanan Suomen ja suomalaisten yhteiseksi hyväksi.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö