Vaikka sota raivoaa parhaillaan Ukrainassa, siirtyy maa rauhanaikaan jossain vaiheessa. Suomen etu ja toive on, että Ukrainasta kehittyy vauras ja vahva demokratia, jossa oikeusvaltioperiaate toteutuu yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Sodan hinta tulee olemaan kova inhimillisesti ja taloudellisesti, kuten muistamme omasta historiastamme. Toisaalta muistamme myös, että jälleenrakennus on mahdollisuus rakentaa uutta ja kestävää hyvinvointia koko kansalle. Kun Suomi aloitti jälleenrakennuksen sodan jälkeen, olivat metsät tärkeässä roolissa. Ukrainaa kutsutaan maailman vilja-aitaksi, mutta maassa on myös metsiä.

Keväällä Ukrainan metsävaltuuskunta vieraili tutustumassa suomalaiseen metsätalouteen ja metsähallintoon. Ukrainassa valtio omistaa metsät ja metsähallintoa ollaan järjestämässä kokonaan uuteen asentoon sodan keskellä. Vastuu käytännön metsänhoidosta ollaan siirtämässä nyt perustettavaan valtion metsäyhtiöön. Neuvostoperintöä edustava pieniin itsenäisiin metsänhoitotoimistoihin perustunut metsähallinto on suosinut korruptiota ja tehotonta metsänhoitoa. Merkittävä osa hakkuista on ollut laittomia ja hakkuutulot ovat valuneet vääriin käsiin. Hakkuut on tehty pääsääntöisesti miestyönä ja puuta on sahattu paikallisilla pienillä sahoilla. Uuden metsähallinnon yhtenä tärkeimpänä tehtävänä onkin suitsia laittomia hakkuita ja luoda suotuisat edellytykset metsäelinkeinon kehittymiselle tulevaa jälleenrakennusta tukemaan.

Laittomien hakkuiden rajoittamisen ja ylipäänsä metsävarojen kestävän käytön ensimmäisenä edellytyksenä on, että tiedot metsävaroista ovat ajan tasalla ja riittävän tarkkoja. Tässä Suomella on konkreettisesti paljon annettavaa Ukrainalle. Vierailun jälkeen seuraavat konkreettiset yhteistyöaskeleet muotoutuivatkin seminaarisarjaksi, jossa kävimme laajasti läpi maa- ja metsätalousministeriön alaisen hallinnon toimintaa metsävarojen hallinnassa. 

Ensimmäinen viesti, jonka halusimme välittää ukrainalaisille, oli hallinnon rajat ylittävän ja koordinoidun yhteistyön merkitys kaukokartoitusaineiston hankinnassa. Toiseksi kuvasimme, kuinka ajantasaisen metsävaratiedon hankinta voidaan organisoida ja kuinka tietoa voidaan hyödyntää metsien käytön suunnittelussa sekä valvonnassa. Kolmanneksi havainnollistimme kuinka valtion metsille asetetut tavoitteet operationalisoidaan käytännön toiminnaksi. Mukana kolmessa maa- ja metsätalousministeriön organisoimassa etäseminaarissa olivat Maanmittauslaitoksen, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n, Arbonaut Oy:n, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat sekä ulkoministeriön edustus.

Odotamme mielenkiinnolla seuraavia yhteistyöaskeleita ja toivomme koko Ukrainan kansalle voimaa selvitä tästä vaikeasta ajanjaksosta.    

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana metsä- ja bioenergiayksikössä.