ASREK-hankkeen valmisteluvaiheessa on keskitytty kokonaisarkkitehtuurityöhön. Yhtään riviä ei ole koodia kirjoitettu, mutta työpajoja yhteisen ymmärryksen löytämiseksi on pidetty melkoinen määrä.
 

Ymmärryksestä!

Mikä on ymmärrys? Wikipediasta löysin määritelmän: ”Ymmärryksellä tarkoitetaan kykyä omaksua tieto jostakin asiasta niin syvällisesti ja perusteellisesti, että osaa palauttaa asian helposti mieleensä ja käyttää asiaa koskevaa tietoa monipuolisesti hyväkseen.” Eli ei pitäisi olla ainakaan haittaa työtehtävien hoidossa, jos ymmärtää asiaa, jota käsittelee.

Edelleen Wikipediasta poimittua: ”Kokemus tarkoittaa sellaisia tietoja, kykyjä ja taitoja selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen.” Eli voisi äkkinäinen päätellä, että jos ymmärrys puuttuu niin sitä voi kenties lähteä kasvattamaan kokemusten kautta - kuten lapsi toistuvasti tekee, ymmärryksen silti karttumatta, erityisesti kehityskaarensa alkuvaiheessa.  Ymmärryksen avulla voinemme ainakin osittain välttää negatiiviset kokemukset.
 

ASREK eli Asunto-osakerekisteri - vai jotain muuta?

Mitä tällä semi-akateemisella hölynpölyllä on tekemistä ASREKin kanssa? Keskimäärin jokainen pyrkii välttämään negatiivisia kokemuksia, koska niitä elämä heittää riittävästi kuitenkin jokaisen eteen, vaikkei haluaisikaan. Projektipäällikkönä minun tehtäväni on negatiivisten tuntemusten minimointi asiakkaalle tai loppukäyttäjälle, projektiryhmälle, organisaatiolle, ohjausryhmälle ym. tahoille. Mitkä ovat niitä välineitä, joilla tähän voidaan päästä? Oikea lääkitys - kenties. Kokonaisarkkitehtuurin (KA) viitekehys - ehdottomasti!

Näen jo sieluni silmin lukijakunnan soittavan herra projektipäällikölle valkotakkisia noutomiehiä 112:sta. Nyt on henkinen valmennus pettänyt pahasti Turusella. Vaan ei välttämättä, sillä kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksen käyttäminen auttaa ymmärryksen kasvattamisessa.

Tuleeko ymmärrys KA-viitekehyksen lippulappusia lukemalla? No ei. Se on raami sille, mitä asioita muutoshankkeissa tulisi ottaa huomioon, ja se luo yhteisen kielen eri tahojen väliselle kommunikaatiolle. Kokonaisarkkitehtuuri ei ole mitään ”tietsikkajargonia”, vaan siinä on aidosti kyse ylhäältä alas -lähestymisestä, jolloin ensin puhutaan toiminnoista ja tiedoista, jotka ovat ennen kaikkea substanssin erityisosaamisaluetta eikä pipopäisen IT-nörtin tonttia.
 

Yhteinen ymmärrys ASREK-perheeseen

Tästä on kyse myös ASREK:issa. Käytämme KA-viitekehystä tukenamme, jotta saamme rakennettua koko laajaan ASREK-perheeseen yhteisen ymmärryksen siitä, mitä olemme tekemässä.

ASREK-perhe on koko julkishallinnon ja yksityisen sektorin toimijaverkko, joka tulee tuottamaan ASREK-hankkeessa määritellyt palvelut. Siksi tarvitaan yhteinen kieli, yhteiset tavoitteet, yhteinen ymmärrys siitä mitä tavoitellaan. Jotta ymmärrys saadaan, joudutaan tekemään paljon taustatyötä, keräämään laajalti aineistoa ja ennen kaikkea keskustelemaan.

ASREK ei missään nimessä ole yksittäinen rekisteri eikä yksittäisen palvelun tuottajan tuottama palvelu, eikä se edes koske ainoastaan asunto-osakkeita. Kyseessä tulee olemaan yhteen toimiva palvelukokonaisuus, joka vähimmilläänkin tulee sisältämään asunto-osakkeiden ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiömuotoisten kohteiden hallinnan.

Näiden lisäksi on kartoitettava ainakin tietomallimielessä, minkä muun tyyppisiä tiloja tai hallintakohteita nyt tai tulevaisuudessa halutaan hallita. Tämä tehdään siksi, jotta voitaisiin tehdä perusteltuja rajauksia hankkeessa ja jotta ymmärretään rajausten vaikutus myös tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksiin.

Nyt on saatu toiminnoista ja tiedosta (käsitteet) ensimmäinen versio kuvattua, joita lähdetään edelleen tarkentamaan sidosryhmien kanssa syys-lokakuun aikana, sekä kuvataan käyttäjätarinoita. Joulukuun lopussa valmisteluprojekti on saanut valmiiksi arkkitehtuurikuvaukset ja hankkeen toteuttamissuunnitelma niin pitkälle, että alkuvuodesta 2017 eri vastuutahot pääsevät aloittamaan toteutustyöt.

Ensin järki, sitten teot

Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä on ollut jo jonkin aikaan hieman digitalisaation kaltainen taikasana. Esimerkkejä siitä, miten kokonaisarkkitehtuurimenetelmä näkyy käytännön toiminnassa ja hankkeissa on kuitenkin vielä vähän. Ainakin Maanmittauslaitoksessa ASREK-hankkeen valmisteluprojekti on ensimmäinen, jossa muutoshanke lähdetään viemään KA-ymmärryksen kautta systemaattisesti.

Oma kokemukseni sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta on, että kokemuksia lähdetään hakemaan tavallisesti jo siinä vaiheessa, ennekuin on riittävästi ymmärrystä. Kivaahan se voi olla, kun aletaan tekemään heti jotain, mutta kalliiksi se monesti tulee. Tähän asti kokemukset kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämisestä ovat ehdottomasti hyviä, mutta KA:n implementointi projekteissa edellyttää käytännön ymmärrystä arkkitehtuurityöstä, jotta KA menetelmä pystytään maksimaalisesti hyödyntämään.

KA menetelmä ei ole tae onnistumiselle, mutta vahva kandidaatti onnistumisen edellytysten luonnille.

Aika näyttää, olemmeko saaneet riittävän ymmärryksen, ennen kuin lähdemme hakemaan kokemuksia.

 

Jori Turunen

ASREK-valmisteluprojektin projektipäällikkö
Maanmittauslaitos