Glasgow’n ilmastokokous nosti jälleen esille kiireellisen tarpeen tutkittuun tietoon perustuvalle oikeudenmukaiselle ilmastopolitiikalle ja vaikuttaville ilmastotoimille, joita tarvitaan kaikilla sektoreilla ja toiminnan tasoilla. Tulevinakin vuosikymmeninä on suuri tarve monitieteiselle tutkimukselle ja uusille innovaatioille, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Tärkeää on, että tätä tietoa on saatavilla – sovellettuna suomalaiseen ilmastoon, yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään. Tällä hetkellä tieteellisen uransa alkuvaiheessa olevat nuoret tutkijat ovat avainasemassa tutkimukseen perustuvan tiedon tuottamisessa sekä tieteen jatkuvuuden ja uudistumisen turvaamisessa.  

Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma sekä Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelma  ovat merkittäviä tutkimuspanostuksia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Näillä äskettäin käynnistyneillä tutkimusohjelmilla on paljon yhteistä temaattista rajapintaa. Hankkeissa työskentelevät muodostavat merkittävän, monitieteisesti orientoituneen, ilmastotoimien edistämistä tutkivien tutkijoiden joukon suomalaisessa tiedekentässä.

Näiden tutkimusohjelmien johtajina haluamme tarjota tieteellisen uransa alkuvaiheessa oleville väitöskirja- ja post doc -tutkijoille mahdollisuuden verkostoitua ja kehittää osaamista oman tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Olemmekin käynnistäneet nuorten ilmastotoimia tutkivien tutkijoiden verkoston, joka kokoontuu tänään ensimmäisen kerran virtuaalisesti. Verkostossa on mukana kolmisenkymmentä ohjelmien hankkeissa työskentelevää tutkijaa. Mahdollisuuksia verkoston laajentamiseen ohjelmien sisällä tarkastellaan ensi vuoden aikana.

Suomen kokoisessa maassa tieteessä ei ole varaa päällekkäisyyksiin, vaan avainasemassa on tiivis kansallinen tutkimusyhteistyö. Tämän edellytyksenä on se, että tutkijat voivat tutustua toisiinsa ja toistensa tutkimuksiin. 2000-luvun alkupuolella toimineet kansalliset tutkijakoulut olivat luontevia paikkoja alakohtaiseen verkostoitumiseen jo tutkijan uran alkuvaiheessa.

Paikallisiin yliopistokohtaisiin tutkijakouluihin siirtymisen myötä eri puolilla maata työskentelevien väitöskirjatutkijoiden ei ole enää ollut niin helppo tutustua toisiinsa. Käynnistämämme uuden verkoston kautta eri organisaatioissa työskentelevät nuoret ilmastotutkijat pääsevät verkostoitumaan ja tutustumaan toistensa tutkimusaiheisiin. Tavoitteenamme on, että verkostossamme luodut yhteydet johtaisivat tulevaisuudessa esimerkiksi uusien tutkimusaloitteiden ja -konsortioiden syntyyn ja siten vahvistaisivat kansallista tutkimusyhteistyötä.

Tieteen ja tutkimuksen toimintaympäristö on muutoksessa. Positiivisia muutoksia ovat esimerkiksi avoimen tieteen ja tutkijoiden vastuullisen arvioinnin käytänteiden aktiivinen kehittäminen. Erityisiä haasteita luovat tieteen rahoitukseen kohdistuvat toistuvat leikkausuhat. Epävarmuus pitkäjänteisen rahoituksen jatkuvuudesta ja sen vaikutukset uranäkymiin huolestuttavat nuoria tutkijoita. Myös huoli ilmastonmuutoksesta ja mahdollisuudet edistää ilmastotoimia oman tutkimuksen avulla mietityttävät tutkijoita. Verkostomme tavoitteena on mahdollistaa keskustelu ja vertaistuen jakaminen samassa tilanteessa olevien nuorten tutkijoiden välillä, mikä toivottavasti luo tulevaisuudenuskoa tieteellisellä uralla jatkamiseen.

Viime aikoina esille on noussut myös tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeys. Vaikuttavuuden keinot ja polut vaihtelevat tieteenaloittain – yhteistä on kuitenkin se, että substanssiosaamisen lisäksi tutkijan on panostettava yhä enemmän myös viestintä- ja vaikuttavuustaitoihin. Esimerkiksi Suomen neljän tiedeakatemian yhteisessä SOFI-hankkeessa on tunnistettu, että tutkijoilla on vaikeuksia kytkeä omaa tutkimustaan ja asiantuntijuuttaan yhteiskunnalliseen kontekstiin, koska päätöksenteon rakenteet ja vaiheet eivät ole tuttuja, eivätkä he välttämättä tunnista, miten heidän tutkimuksensa voisivat vaikuttaa päätöksentekoon. Verkostossa tulemmekin tarjoamaan ilmastoaihepiiriin räätälöityä vaikuttavuuskoulutusta nuorille tutkijoille.

Tiede on avainroolissa ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja muiden kestävän kehityksen haasteiden ratkaisuissa. Toivomme, että ilmastonmuutostutkijoiden nyt käynnistyvä uusi verkosto tukee nuoria tutkijoita ja tarjoaa heille rohkeutta jatkossakin muuttaa maailmaa paremmaksi tieteen avulla.

Marjaana Suorsa toimii maa- ja metsätalousministeriössä Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ohjelmapäällikkönä ja Paula Schönach ohjelmajohtajana Strategisen tutkimuksen CLIMATE-ohjelmassa. Molemmat ovat myös työskennelleet pitkään itse tutkijoina.

Lisätietoja:

• Uusi tutkijaverkosto tarjoaa uransa alkuvaiheessa oleville ilmastotutkijoille koulutusta ja vertaistukea (mmm.fi)

• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (mmm.fi)

• Ilmastonmuutos ja ihminen (CLIMATE) -ohjelma (aka.fi)
• Tiedeneuvonnan kehittämishanke – Science Advice Initiative of Finland (SOFI) (acadsci.fi)