Maa- ja metsätalousministeriön blogi

Yhteistyössä metsätalouden vesistövaikutusten hillintään

Jaakko Nippala Julkaisupäivä 11.10.2021 12.05 Blogit MMM

Useat viimeaikaiset tutkimukset ja selvitykset ovat vahvistaneet, että suometsien hoito ja käyttö aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Kangasmetsissä tehtävistä toimenpiteistä aiheutuva kuormitus on tämänhetkisen käsityksen mukaan vain pieni osa metsätalouden aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta.

Suomen metsien puuvarannosta on suometsissä noin neljännes. Suometsillä on siten tärkeä rooli metsätalouden kannalta, ja niitä on siksi tärkeää pystyä hyödyntämään kestävällä tavalla.

Metsien ojitus ja ojien kunnostaminen ovat vesistöjen suurin kuormittaja erityisesti pienissä latvavesissä. Soita ja vedenvaivaamia metsämaita on aikoinaan ojitettu metsänkasvatusta varten noin 5,7 miljoonaa hehtaaria. Nykyään ojitustoiminta on lähinnä vanhojen ojien kunnostamista ja kuivatuksen täydentämistä.

Haitallisten vesistövaikutusten vähentämiseksi on tehty jo pitkään selvityksiä ja tutkimuksia, joissa on kehitetty eri kohteille sopivia erilaisia käsittelymenetelmiä. Näitä parhaita käytäntöjä edistetään muun muassa metsänhoidon suositusten avulla.

Vesiensuojelumenetelminä käytetään yleisimmin rakenteita, joiden tavoitteena on hidastaa veden virtausta ja edesauttaa siten veden mukana kulkeutuvan kiintoaineen pidättymistä. Samalla pyritään vähentämään ravinnekuormitusta. Vesistökuormituksen seurantaa varten Luonnonvarakeskus ylläpitää luonnontilaisista ja metsätalouden käytössä olevista metsäisistä latvavaluma-alueista koostuvaa seurantaverkkoa, jossa tuotettu tieto on avoimesti käytettävissä.

Tärkeäksi kehityskohteeksi on viime aikoina noussut maa- ja metsätalouden alueellinen yhteistoiminta eli niin sanottu valuma-aluetason yhteistyö. Valuma-aluetasoisessa suunnittelussa voidaan huomioida paremmin eri maankäyttömuotojen tarpeet ja vaikutukset, ja alueellinen yhteistoiminta mahdollistaa tarkoituksenmukaisempien kuivatusjärjestelmien toteuttamisen sekä laajempien ja tehokkaampien vesiensuojelurakenteiden hyödyntämisen.

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan uutta metsätalouden kannuste-järjestelmää (METKA). Yksi uuden kannustejärjestelmän tavoitteista on edistää valtion tuella suometsäkohteiden kokonaisvaltaisen ja monitavoitteisen hoidon suunnittelua suo- ja osavaluma-aluetasolla.

Suometsien kokonaisvaltaisten ja laadukkaiden hoitohankkeiden suunnittelu edellyttää kestävyyden eri tavoitteiden yhteensovittamista sekä vesistövaikutusten huomioimista. Tähän tarvitaan avuksi myös neuvontaa ja koulutusta sekä päätöksentekoa tukevia tieto- ja muita palveluja.

Ympäristö- ja paikkatiedot ovat nykyisin varsin hyvin ja vapaasti saatavilla sähköisinä aineistoina, ja kehitystyötä tehdään tietojärjestelmien osalta jatkuvasti. Uusia paikkatietotekniikoita soveltaen, huolellisesti suunnitellulla ja oikein toteutetuilla metsätaloustoimenpiteillä sekä niihin liittyvillä vesiensuojeluratkaisuilla pystytään vähentämään toimenpiteiden aiheuttamaa vesistökuormitusta.

Vesiensuojelun tavoitteet saavutetaan jatkuvalla kehitystyöllä ja jakamalla toimijoiden kesken parhaiksi todettuja käytäntöjä. Tässä auttaa se, että vesiensuojelua pidetään metsäalalla yleisesti ottaen tärkeänä osana kestävää metsätaloutta.

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksikössä ja hoitaa siellä muun muassa metsätalouden vesiensuojeluun liittyviä asioita.

Lisää kommentteja